Vähemmistöryhmien
tukijärjestö Omega ry. perustettiin 26.6.2001. Yhdistyksen perustamisajatus
lähti maahanmuuttajien oikeudellisista tarpeista ja erityisesti
kriisitilanteissa koetuista vaikeuksista saada tukea ja ymmärrystä valtaväestöä
hoitavissa instansseissa. Yhdistyksen perustaneet henkilöt kokivat tärkeänä,
että yhdistys voisi ajaa vähemmistöryhmien etuja vähemmistöjen omaa
kulttuurista identiteettiä tukien ja yhdistyksen hallituksessa sekä toiminnassa
olisi mukana vähemmistöryhmien edustajia. Omega haluaa tukea kaikkia
vähemmistöryhmiä, joilla ei ole kantajärjestöä Mikkelin seudulla, rakentaa
yhteistyötä eri järjestöjen kesken sekä innostaa vähemmistöryhmän ihmisiä
kehitysyhteistyöhön auttamaan vähemmistöjä erilaisissa kriisitilanteissa heidän
omassa maassaan.
Vähemmistöryhmillä
tarkoitetaan yhdistyksessä ihmisiä, joiden katsotaan jonkun erityispiirteen
vuoksi kuuluvan johonkin tiettyyn vähemmistöön. Näitä erityispiirteitä voivat
olla mm. etninen syntyperä, vammaisuus, mielenterveysongelma, yksinhuoltajuus,
yksinäinen vanhuus, uskonnollinen vakaumus jne.
Yhdistyksen
toiminnalle on asetettu seuraavat tavoitteet:
- Tukea
vähemmistöryhmien oman kulttuuri-identiteetin säilymistä.
- Edistää vähemmistöryhmien
yhdenvertaisuutta perusoikeutena.
- Tukea vähemmistöryhmien juridisia
oikeuksia lain edessä.
- Edistää vähemmistöryhmien työllistymisen ja
koulutuksen mahdollisuuksia.
- Tukea
vähemmistöryhmien ihmisiä erilaisissa kriisitilanteissa.
- Harjoittaa kansainvälistä
avustustoimintaa.
Tarkoituksensa
toteuttamiseksi yhdistys mm. järjestää esittely-, keskustelu-, koulutus- ja
kulttuuri-tilaisuuksia, lomatoimintaa, konsertteja, retkiä, juhlia, näyttely-,
kurssi-, teatteri-, elokuva-, ja urheilutapahtumia, tekee esityksiä, antaa
lausuntoja, harjoittaa tiedotustoimintaa ja kansainvälisyyskasvatusta.
Omega ry toimii
Mikkelissä. Toimipaikkana on osoitteessa Jääkärinkatu 9 sijaitsevan vanhan
Sotkun yläkerta. Tarvittaessa käytämme Sotkun kerho- ja salitiloja. Lisäksi
yhdistyksellä oli toimipisteet ja toimintaa Mäntyharjussa ja Ristiinassa.
Järjestö ylläpitää Oriental Garden järjestökauppaa, joka sijaitsee
Laajalammella ja on mukana järjestökauppa Onnen Okariinassa. Kaupoissa myydään
itämaisia mausteita ja käsitöitä.
2. Yhdistyksen hallitus
Yhdistyksen hallituksen puheenjohtajana on toiminut
vuonna 2010 Ulla Närvänen ja sihteerinä Sini Soljasalo. Hallituksen muut
jäsenet olivat seuraavat henkilöt:
Valentina Arhi
Päivi Nikkinen
Raija Pehkonen
Riitta Rautio
Tuovi Tolonen
Yrjö Tolonen
Hallituksen varavarajäseninä, sudanilaisia edusti
hallituksessa Dut Anyam ja afganistanilaisia Zakiah Mohebby.
Hallituksen tilintarkastajana on toiminut Sirpa
Viljakainen ja HTM- ulkoministeriön hankkeiden tilintarkastajana Sinikka
Hiidenmaa Mikkelin tilitoimistosta.
Yhdistyksen hallitus kokoontui vuonna 2010,
viisi kertaa. Lisäksi yhdistyksen toiminnan tukemiseksi muodostetut ohjausryhmät
ja muut työryhmät kokoontuivat useita kertoja kuluneen vuoden aikana. Yhdistys teki yhteistyötä muiden järjestöjen
kanssa mm. antamalla tiloja niiden kokouskäyttöön ja olemalla mukana
erilaisissa tapahtumissa, seminaareissa ja koulutuksissa.
4. Yhdistyksen jäsenet
Yhdistyksellä oli
vuonna 2010 henkilöjäseniä 121 ja yhteisöjäseniä 5. Jäsenmaksut olivat
varsinaisilta jäseniltä 15€, perhemaksu 25€. Jäsenille lähetettiin neljä
jäsentiedotetta. Lisäksi jäsenet saivat alennusta Omegan maksullisista tilaisuuksista,
kuten konserteista ja elokuvista.
Järjestö myönsi yhteistyössä opettajien kanssa 16
stipendiä hyvin opinnoissaan menestyville maahanmuuttaja oppilaalle.
5. Yhdistyksen työntekijät
Lounatuuli – Springwind (ERF) -hankkeessa toimi yksi
osa-aikainen projektikoordinaattori ja pakolaisohjaaja. Lisäksi hankkeessa oli
mukana viisi harjoitteluaan suorittavaa AMK opiskelijaa ja kaksi
työharjoittelijaa.
Oriental Garden järjestökauppa työllisti vuoden aikana
kuusi osa-aikaista työntekijää eripituisiin harjoittelujaksoihin.
Alkuperäiskansojen äärelle - hankkeessa toimi kolme
osa-aikaista projektityöntekijää 2kk ja kaksi työharjoittelijaa.
Hjelppis -hanke työllisti yhden kokoaikaisen
koordinaattorin, kaksi työnohjaajaa ja kuusi osa-aikaista avustajaa, joista
työelämävalmennuksessa oli kolme henkilöä.
Intiassa yhdistys työllisti
kehitysyhteistyöhankkeeseensa yhden koordinaattorin ja opettajan (5kk). Bhutanissa
hanke työllisti koordinaattorin, neljä opettajaa ja kaksi asuntolahoitajaa.
Suomessa järjestö työllisti yhteensä 23 henkilöä,
joista vähemmistöihin kuuluvia työntekijöitä oli kymmenen henkilöä. Kaikkiaan
yhdistys työllisti toimintaansa eripituisiin jaksoihin 31 henkilöä, joista
vähemmistöryhmiin kuului 20 henkilöä.
6. Yhdistyksen toiminta
Alkuperäiskansojen äärelle kehityskasvatushanke
Hankkeen tarkoituksena on ollut tehdä
mikkeliläisille, erityisesti peruskoululaisille, tunnetuksi Arabian
alkuperäiskansoja, niiden historiaa, elämää, uskontoa ja kulttuuria.
Alakoululaisille järjestettyjen Taikamatto - työpajojen
tavoitteena oli tuoda esille erilaisia elämäntapoja, jotta lasten
maailmankatsomus avartuisi ja heidän olisi helpompi hyväksyä erilaisuutta.
Tarkoituksena myös oli, että kouluvierailujen kautta lapset pystyisivät
peilaamaan erilaista tapakulttuuria omaan maailmaansa ja hyväksymään Mikkeliin
arabimaista muuttaneet maahanmuuttajalapset (Afganistan, Irak) helpommin
ystävikseen. Taikamatto -työpajatyöskentelyn kautta haluttiin tarjota lapsille
myönteisiä kokemuksia erilaisista kulttuureista ja alkuperäiskansojen
rikkaudesta. Halusimme tuoda positiivisesti esiin arabimaiden kulttuureja ja
luoda lapsille elämyksellisen ja innostavan väylän kohdata uutta tietoa kaikin
aistein.
Koulukiertueeseen lähti mukaan 8 koulua ja
työpajoihin osallistui 578 alakoululaista ja 35 opettajaa/kouluavustajaa eli
yhteensä 613 ihmistä.
Työpajojen aikataulu:
29.9. Lähemäen koulu: klo 9-11 3A (15 oppilasta, 3
aikuista)
30.9. Päämajakoulu: klo 9-11 5A (28 oppil., 2 aik.),
klo 11.15-13 5B (26 oppil., 1 aik.)
5.10. Rahulan koulu: klo 9.45-11.30 eskarit (9
oppil., 1 aik.), klo 12-13.30 3-4lk (21 oppil., 2 aik.)
6.10. Rahulan koulu: klo 9.45-11.30 1-2lk (22
oppil., 2 aik.), klo 12-13.30 5-6lk (18 oppil., 1 aik.)
12.10. Rouhialan koulu: klo 8-10 2A (21 oppil., 1
aik.), klo 11.15-13 2B (23 oppil., 1aik.)
20.10. Moision koulu: klo 9-11 1lk (19 oppil., 2
aik.), klo 11-13 2lk (22 oppil., 1 aik.), klo 13-15 5lk (17 oppil., 1 aik.)
21.10. Moision koulu: klo 9-11 3lk (23 oppil., 1
aik.), klo 11-13 4lk (21 oppil., 1 aik.), klo 13-15 6lk (18 oppil., 1 aik.)
4.11. Hiirolan koulu: klo 9-11 0-3lk (21 oppil., 2
aik.), klo 11.45-13.30 4-6lk (19 oppil., 1 aik.)
10.11. Tuppuralan koulu: klo 9-10.30 1lk (27 oppil.,
2 aik.), klo 11.15-12.45 2lk (25 oppil., 2 aik.), klo 13-14.30 5lk (28 oppil.,
1 aik.)
11.11. Tuppuralan koulu: klo 9-10.30 3lk (26 oppil.,
1 aik.), 11.15-12.45 4lk (28 oppil., 2 aik.), klo 13-14.30 (26 oppil., 1 aik.)
6lk
22.11. Rantakylän koulu: klo 8-9.30 4lk (26 oppil.,
1 aik.), klo 9.45-11.15 4lk (25 oppil., 1 aik.), klo 12-13.30 4lk (24 oppil., 1
aik.)
Konsertit ja kulttuuritapahtumat
Askel Arabiaan kehityskasvatushankkeeseen kuului
toukokuussa 2010 kurdimuusikko Rashid Fayeznejadin kaksi konserttia Mikaelissa.
Osallistujia oli yhteensä 204.
Loppusyksynä kaikille mikkeliläisille suunnatun
kulttuuriviikon tavoitteena oli alkuperäis- ja vähemmistökansojen lisäksi
tutustuttaa osallistujia positiivisessa hengessä arabikulttuuriin ja
islamilaiseen maailmaan erilaisten luentojen, näyttelyjen, puheenvuorojen,
musiikin, kirjallisuuden, kurssien jne. kautta. Tapahtumaviikko oli tiivis ja
korkeatasoinen tietopaketti arabikulttuurista.
Oikean tiedon lisäksi tapahtuman tavoitteena oli lähentää
mikkeliläisiä arabimaailmaan ja auttaa sen kautta osallistujia ymmärtämään
paremmin Lähi-idän monimutkaista ja konfliktiherkkää tilannetta. Tarkoituksena
oli myös lisätä mikkeliläisten suvaitsevaisuutta islamilaista maailmaa kohtaan
ja tuoda esille, että arabikulttuuri on paljon muutakin kuin sotaa ja kaaosta,
mikä jää usein alueen sodista kertovien uutisen varjoon.
Askel Arabiaan kulttuuriviikkolla 15.–20.11.2010,
kaupunginkirjaston Mikkeli-salissa kävijöitä oli yhteensä eri
tapahtumissa 703 henkilöä.
Työpajat
yleisölle
Kalligrafia
työpaja / arabialaista kirjaintaidetta , Yosef Neuma, Osallistujia: 7
Libanonilaisen
ruoan kurssi / Fersthe Abdul opastaa tekemään libanonilaista ruokaa. Osallistujia:
10
Irakilaisen
tanssin työpaja tanssikoulu LaCarmencitassa, Mohammed Khaled Al-Rabbey. Osallistujia:
3
Näyttelyt
Leiri
Gazassa - Laura Junka-Aikion
valokuvia Gazan rannoilta.
“Ranta teki heti vaikutuksen. Se poikkesi kaikesta
mitä Gazaan ja palestiinalaisiin on totuttu yhdistämään. Katselin auton
ikkunasta sinistä merta ja värikkäitä lomatelttoja. Niissä lomailevat ihmiset
eivät mitenkään vastanneet mielikuvia aggressiivisista palestiinalaismilitanteista.
Gaza on tulvillaan tuhoa ja köyhyyttä, mutta rannalla ihmiset pitivät
sisukkaasti hauskaa. Minusta se tuntui tärkeältä. Kuinka moni on nähnyt tämän
puolen palestiinalaisista?
Ajaton
Afganistan – valokuvanäyttely
Suomen Kabulin suurlähetystössä kehitysyhteistyön
erityis-asiantuntijana vuosina 2007–2009 toimineen Sam Karvosen valokuvien
näyttely on värikäs ja lämminhenkinen valokuvasarja, joka kertoo afgaanien
elämänmenosta maalla ja kaupungissa sekä perhearjesta, ystävistä ja
säväyttävistä maisemista. Näyttely liittyy ulkoasiainministeriön Eurooppa tiedotuksen
Afganistan tiedotus kampanjaan.
Arabian
alkuperäiskansat – näyttely
Mikkeliläisten
kotien arabialaista esineistöä
Arabialaisen
kirjallisuuden näyttely kaupunginkirjaston kokoelmista
Valokuvia
Kurdistanista -powerpoint
Kävijöitä
näyttelyissä oli tapahtumien aikana yhteensä noin 900 henkilöä.
Lyhytelokuvia
ja Dokumentteja Askel Arabiaan - kulttuuriviikolla
Dokumenttielokuva Kaksi koulua Nablusissa Kesto
Koskettava dokumentti kahdesta Palestiinan
Länsirannan koulusta, joissa opinnot keskeytyvät usein Israelin miehityksen
takia. Arjen haasteita lisäävät ylisuuret oppilasmäärät ja koulun porteille
ulottuvat katutaistelut. Osallistujia: 23
Dokumenttielokuva Arnan lapset Kesto
Palkittu dokumenttielokuva teatteria harrastaneiden
palestiinalais-lasten unelmien päättymisestä väkivaltaan. Ohjaus Juliana Mer
Khamis ja Danniel Danniel, tuotanto ThinkFilm, USA 2003. Osallistujia: 37
Dokumenttielokuva Sota tuntuu sodalta Kesto
USA:n hyökätessä Irakiin yli kolmetuhatta
journalistia kokoontui Kuwaitiin. Esteban Uyarra seurasi riippumattomien
toimittajien ryhmää läpi Kuwaitin ja Irakin. Palkittu dokumentti on lainannut
nimensä P.J.O’Rourkelta, jonka mukana sota tuntuu sodalta: Se on aina
tuskallinen, kaoottinen ja hirvittävä. Ohjaaja Esteban Uyarra, tuotanto In
Focus Productions, Iso-Britannia, 2003. Osallistujia: 37
Dokumenttielokuva
Al-Jazeera, arabien ääni Kesto
Al-Jazeera –televisiokanavasta on tullut Irakin
sodan myötä maailmankuulu. Kanavasta on tullut selkeä vaihtoehto länsimaiselle,
arabimaiden näkökulmasta hyvin yksisuuntaiselle tiedonvälitykselle.
Ranskalaisdokumentti seuraa ammattijournalistien työskentelyä Al-Jazeerassa
juuri ennen Irakin sodan syttymistä kevättalvella 2009. Ohjaaja Ali Essafi,
tuotanto Ardiche Images Production, Ranska 2003. Osallistujia: 26
Elokuva Leijapoika Kinolinnassa Kesto
Dokumenttielokuva Kartta Kesto
Palkitun israelilaisohjaajan Amif Gorenin
assosiatiivinen dokumenttielokuva sodasta ja muuttamisesta. Goren vierailee eri
maissa, käy pakolaisten historiassa ja kertoo perheiden tarinoita. Palaset
muodostavat kokonaisuuden vieraudesta. Tuotanto Amif Goren Productions, Israel
2003.Osallistujia: 32
Dokumenttielokuva Sotilaat siviilien parissa Kesto
Dokumentti on kertomus suomalaisesta rauhanturvatyöstä
Kabulissa, Afganistanissa. Suomalaiset siviilisotilas yhteistyöryhmät
organisoivat jälleenrakennusprojekteja ja keräävät tietoa yhteiskunnan
toiminnoista. Katsoja tutustuu elokuvan myötä afgaani maailmaan ja Kabulin
jälleenrakennuksen haasteisiin. Tuotanto Cimic.’’Osallistujia: 45
Dokumenttielokuva Jalkapalloa iranilaisittain Kesto
Dokumenttielokuva
Oranin naiset Kesto
Dokumentti naisten asemasta Algerian
arabi-islamilaisessa maailmassa. Oranin naiset –dokumentti valottaa
algerialaisen naisen asemaa kahdella tasolla. Kotimaassaan Algeriassa naisen
elämää säätelee vanhentunut perhelaki. Sen mukaan naisella tulee olla
miespuolinen holhooja koko elämän ajan. Nainen ei saa avioeroa ilman miehen
suostumusta, vaikka Koraanin mukaan sen pitäisi olla mahdollista. Perhelaki on
maan perustuslain vastainen, sillä perustuslaissa sukupuolet ovat
yhdenvertaiset. Lainsäädäntö heijastuu myös Euroopassa asuvien algerialaisnaisten
elämään. Ranskassa toimiikin joukko aktiivisia algerialaisnaisia parantaakseen
naisen asemaa omien yhdyskuntiensa sisällä. Dokumentin naiset haluavat kertoa,
että demokratia ei toteudu arabi-islamilaisissa yhteiskunnissa ilman naisten
aktiivista osallistumista ja sukupuolten välistä tasa-arvoa. Ohjaus Ali Lacheb,
tuotanto Försti-filmi, tuottaja Helena Lehtimäki. Osallistujia: 43
Luennot
“Palestiinapäivä”
/ Avajaistapahtuma
Musiikkia Yesaf Neama, Tervetuliaissanat Sini
Soljasalo, Omega ry. Arabialaista runoutta Mikkelin kansalaisopiston lausujat
Leiri
Gazassa – faktaa kuvien takaa
Luento Palestiinan tilanteesta sekä
valokuvanäyttelyn esittely, Laura Junka-Aikio. Aikaa on varattu myös
kuulijoiden kysymyksiin vastaamiseen.Tarjoilua Osallistujia: 54
“Irak
& Afganistan”
Rauhanturvaajan
arjesta Afganistanissa
Suomalainen rauhanturvaaja Tapio Syväoja kertoi
rauhanturvaajan arjesta Afganistanissa. Osallistujia: 46
Arabialainen kirjallisuus –luento ”Tuhat ja
yksi tarinaa”
Helsingin yliopiston arabian kielen ja islamin
tutkimuksen professori Jaakko Hämeen-Anttila. Suomessa Jaakko Hämeen-Anttila
tunnetaan eritoten useista yleistajuisista islamia käsittelevistä kirjoista ja
itämaisen kirjallisuuden suomentajana. Hänen laajasta suomennostuotannostaan
kuuluisimpia ovat Koraanin ja Gilgâmeðin uudet suomennokset. Osallistujia:
81
Kabul tänään, mikkeliläisen toimittajan kokemuksia
Syksyllä 2010 Kabulissa vieraillut toimittaja Jaana
Puustell, (Länsi-Savo), kertoo ihmisten arjesta sodan keskellä. Osallistujia:
34
Nainen
arabikulttuurissa
Kysymyksiä ja vastauksia naisen elämästä,
lastenkasvatuksesta ja tapakulttuurista arabimaailmassa. Mikkelissä asuvat
afganistanilaiset ja irakilaiset naiset valottavat, millaista on naisen arki
heidän kotimaissaan. Osallistujia: 36
Nainen
islamissa
Suomen Islamilaisen Neuvoston tiedottaja, Suomen
Islamilaisen Yhdyskunnan lehden An-Nurin päätoimittaja Isra Lehtinen puhuu
naisen asemasta islamissa. Osallistujia: 39
Lounatuuli –
Springwind (ERF) hanke
Pakolaisrahaston Lounatuuli –hankkeen tavoitteena on
ollut rakentaa ystävyyttä suomalaisten ja pakolaisten välille sekä rakentaa
uusia toimintamalleja pakolaisten kotoutumisen tueksi. Hankkeessa oli mukana 84
vapaaehtoista kotokaveria, jotka toimivat pakolaisten ystävinä.
Hanke järjesti kaksi koulutusjaksoa uusille
pakolaisille ja kotokavereille sekä oppimisen olohuoneita seuraavasti:
*
Naisten ATK koulutus
* Kesäkoulu
pakolaisille
* KKI
- liikuntaryhmät
* Läksyparkit
(2) Tuppuralan koulussa
*
Koulunkäynnin lisätuki Päämajan ja Rouhialan kouluissa
* Miesten
Suomen kielen keskusteluryhmä
* Naisten
Suomen kielen keskusteluryhmä (yhteistyö; Unifem ry)
*
Hygieniakasvatus uimahallilla
*
Uskontokasvatus (2) Urheilupuiston koulussa
* Naisten
käden taidot (yhteistyö; TSL ja maahanmuuttajayksikkö)
Islamin opetusta Urheilupuiston koulussa jatkettiin
täydellä ryhmäkoolla. Opetukseen osallistuneet ovat olleet tyytyväisiä uuteen
käytäntöön ja oppilaat saavat opetuksesta arvosanan. Opetukseen on osallistunut
afganistanilaisten lasten lisäksi muita islaminuskoisia lapsia, kuten
irakilaisia, turkkilaisia ja bosnialaisia.
Yhteenveto
hankkeen avuin järjestetystä toiminnasta :
|
Toiminto |
Kohderyhmä |
Ajankohta |
Osallistujamäärä |
|
Uimakoulu
naisille syksy
2010 |
kotokaverit/ pakolaiset |
helmikuu-huhtikuu syyskuu-joulukuu |
39
osallistujaa/ kuusi
kertaa yht.
12h 43
osallistujaa/ neljä
kertaa yht.
8h |
|
Naisten
uimavuoro |
pakolaiset
ja valtaväestö / naiset |
helmikuu-huhtikuu syyskuu-joulukuu |
37
osallistujaa/ 12
kertaa/24h 52
osallistujaa / 16
kertaa/32 h |
|
Miesten Suomen kielen
keskustelu syksy
2010 |
kotokaverit
ja pakolaiset |
helmikuu-toukokuu syyskuu-joulukuu |
15 osallistujaa /90
oppituntia 12 osallistujaa/ 13 kertaa /26h |
|
Naisten käden taidot |
kotokaverit
ja pakolaiset |
helmikuu-toukokuu |
18
osallistujaa/ 14kertaa,
yht.28h |
|
Läksyparkit (2)
Tuppuralan koulussa syksy
2010 |
pakolaiset
ja kotokaverit pakolaiset
ja kotokaverit |
helmikuu-toukokuu syyskuu-joulukuu |
7
osallistujaa/ 15 kertaa, yht.30h 5
osallistujaa/ 11 kertaa, yht. 22h |
|
Suomen kielen yksilö
opetusta |
pakolaiset |
helmikuu-toukokuu |
2
+ 4opettajaa / 9x/7x,
yht.16h |
|
Naisten Suomen kielen
keskustelu syksy
2010 |
pakolaiset |
helmikuu-toukokuu syyskuu-joulukuu |
8
osallistujaa/ 16
kertaa, yht.
16,5 h 7
osallistujaa /12 kertaa,
yht. 28 h |
|
Uskonto/oman kulttuurin
opetus koululla syksy
2010 |
pakolaislapset |
helmikuu-toukokuu syyskuu-joulukuu |
32
osallistujaa /8 kertaa 35
osallistujaa/ 7 kertaa kolmessa
ryhmässä/2h, yht. 42h |
|
Burmalaisten
nuorten olohuone |
pakolaiset |
kevät |
7
osallistujaa |
|
Talviretki |
pakolaiset/
kotokaverit |
maaliskuu |
95
osallistujaa |
|
Maahanmuuton
seminaari Mikaelissa järjestötori /tiedotus |
valtaväestö |
huhtikuu |
n.
sata |
|
Mahdollisuuksien
tori/tiedotus |
valtaväestö/ pakolaiset |
huhtikuu |
satoja |
|
Ohjausryhmän
kokoukset |
yhteistyökumppanit |
helmikuu,
huhtikuu,elokuu |
2 |
|
Vesijuhla/Losar |
karenni
pakolaiset |
huhtikuu |
66 |
|
Naisten
sauvakävely |
pakolaiset |
huhtikuu |
9 |
|
naisten
niska-selkä jumppa |
pakolaiset |
huhtikuu |
9 |
|
Järjestökaupan
avajaiset/ tiedotus |
valtaväestö |
toukokuu |
82 |
|
Kevään tulon
/tervetulojuhla |
pakolaiset/ kotokaverit |
toukokuu |
59 |
|
Infotilaisuus
koulussa |
pakolaisille |
toukokuu |
12 |
|
Hätäensiapu
koulutus |
työntekijät |
toukokuu |
3 |
|
Näyttely
Mikaelissa/ tiedotus |
valtaväestö,
pakolaiset |
toukokuu |
30 pakolaista n.300
henkilöä |
|
Naisten liikunta
Urheilupuisto |
pakolaiset
ja kotokaverit |
toukokuu |
8 |
|
Kotokaveri
ilta |
kotokaverit |
kesäkuu |
9 |
|
Naisten
liikunta |
pakolaiset |
kesäkuu |
7
osallistujaa |
|
Naisten ATK-peruskurssi |
pakolaiset |
kesäkuu |
12 osallistujaa/ 6 kertaa, yht.18h |
|
Kesäkoulu |
pakolaiset |
kesäkuu |
25 osallistujaa/ 9 kertaa, yht.36h |
|
Koulutusjakso |
pakolaiset
ja kotokaverit |
heinäkuu |
43 osallistujaa, 5vrk |
|
Afganistanilaisten
leiri |
pakolaiset |
heinäkuu |
39
osallistujaa |
|
Burmalaisten
nuorten koulutusjakso |
pakolaiset |
elokuu |
35
pakolaista ja 9 suomalaista |
|
Sudanilaisten
dinka juhla |
pakolaiset
ja kotokaverit |
elokuu |
195
osallistujaa |
|
Viestikeskus
Lokki ja Päämajamuseo |
pakolaiset |
elokuu |
12
osallistujaa |
|
Syysretki |
pakolaiset |
syyskuu |
52
osallistujaa |
|
Irakilaisten
illanvietto |
pakolaiset
ja kotokaverit |
lokakuu |
80
osallistujaa |
|
Liikunta |
pakolaiset
ja kotokaverit |
heinäkuu elokuu
3 kertaa |
16
osallistujaa 48
osallistujaa |
|
Ilon
iltapäivä |
pakolaiset
ja kotokaverit |
syyskuu-joulukuu |
25 osallistujaa 13 kertaa, yht.26h |
|
Kotokaveri
ilta |
pakolaiset
ja kotokaverit |
lokakuu |
8
osallistujaa |
|
Ohjausryhmän
kokoukset |
yhteistyökumppanit |
elokuu
ja marraskuu |
2 kertaa/10 osallistujaa |
|
Joulujuhla |
pakolaiset
ja kotokaverit |
joulukuu |
84
osallistujaa |
Hjelppis
Vuonna 2005-2008 RAY.n ja TE-keskuksen tukema
HuJu-projekti (Human and Justice) toimi Mikkelissä, Ristiinassa ja
Mäntyharjulla. Hanke on jatkanut sen jälkeen toimintaansa Hjelppiksenä.
Hjelppiksen
kautta runsas joukko ikäihmisiä (286) sai apua ja tukea erilaisiin avun tarpeisiin
(2764) kertaa. Asiakastyö tavoitti useita jo syrjäytyneitä henkilöitä erityisesti
Mäntyharjussa ja sen lähialueen syrjäseuduilla.
Hjelppistä koordinoitiin
Mäntyharjusta käsin kesään 2010 saakka. Tämän jälkeen Hjelppis irtautui järjestön
perustoiminnasta ja palvelutoiminta muuttui omaksi yritykseksi.
Vanhus- ja vammaistyö
Jussi Marttinen kiersi syksyn aikana
kehitysvammalaitoksia ja vammaisten palvelutaloja järjestäen osallistujille
musiikki- ja laulutuokioita yhteensä 50 kertaa. Yleisöä kertyi syksyn aikana
1251 henkilöä, joista vammaisten osuus oli 140 henkilöä.
Venäjänkielinen
vähemmistö
Venäjänkielisten
yhdyshenkilönä työskenteli Omegassa kuluvan kauden aikana Monika-Naisten liitto
ry:n, Moninaisten - talo hankkeen kautta yksi henkilö. Venäjänkielisten lisäksi asiakkaina, oli myös yksi
korealainen, yksi kambodzhalainen ja yksi saksalainen perhe. Asiakkaita vuonna
2010 oli 26 perhettä ja asiakaspalvelukertoja kertyi yhteensä 590.
Ohjausta ja neuvontaa on haettu erityisesti
arkielämän kysymyksiin ja ongelmiin elämänhallinnassa, asioimiseen eri
viranomaistahojen kanssa, lomakkeiden täyttämiseen, saapuneiden päätösten ja
kirjeiden tulkitsemiseen, oleskelulupa-asioihin, lainsäädännön perehdyttämiseen,
tietoja/neuvoja, ohjausta ammatilliseen koulutukseen ja työnhakuun.
Kaksi - kolme kertaa kuukaudessa kokoontui hyvän
olon iltapäivä. Teemoina oli ajankohtaiset aiheet, joista keskusteltiin ja
joiden kautta pyrittiin tukemaan toisia samankaltaisessa elämäntilanteessa.
Teemapäiviä järjestettiin yhteensä 24 kertaa.
7. Opetus ja koulutus
Järjestön työntekijät
(4) suorittivat hygienia passit ja osallistuivat SPR hätäensiapu koulutukseen
(3).
Seminaarit
Omegan hallituksen jäseniä osallistui yhteensä kolmeen
seminaariin, jotka olivat:
- Ulkoasianministeriön
kansalaisjärjestöseminaarit Helsingissä
- Moninaisten
talo -hankkeen seminaari (Monika-Naisten liitto)
- Monikulttuuristen
naisten kehittämispäivät (Monika-Naisten liitto)
- Maahanmuuton
seminaari (ELY keskus)
8. Kehitysyhteistyöhankkeet
ulkomailla ja CIMO
Intia - Durpin
ZongDoghPalri on Intian Kalimpongissa,
Durpinissa sijaitseva Tiibetin
buddhalainen luostari, jonka läheisyyteen on hakeutunut tiibetiläisten lisäksi
nepalilaisia, bhutanilaisia ja sherboja. Luostarialueella asuu
sataneljäkymmentä ihmistä heikoissa olosuhteissa. Vuonna 2006 alkaneen Tiibetin
kulttuurin elvyttäminen Durpinissa -hankkeen tarkoituksena oli tukea näiden
ihmisten elinolosuhteiden parantamista intialaisessa yhteiskunnassa sekä
Tiibetin arvokkaan kulttuuriperinteen säilymistä alueella.
Hankkeen aikana kunnostettiin naisten käsityökeskus
ja perustettiin naisosuuskunta Zang dogh palri women handicraft centre.
Keskukseen palkattiin koordinaattori, seitsemän työntekijää ja kolme opettajaa.
Kylän lapsille mahdollistettiin hankkeen varoin koulunkäynti, vanhukset saivat
terveydenhoitoa ja luostariin tuotettiin opettajavierailuja sekä elvytettiin
tiibetiläiseen perinteeseen kuuluvaa naamiotanssijuhlaa. Käsityökeskuskukseen
työllistyi tiibetiläisiä, bhutanilaisia ja nepalilaisia naisia
Kuluneena vuonna lasten koulunkäynti on maksettu
peruskoulun osalta kaikkien hankkeen aikana koulunsa aloittaneiden lasten
osalta, hankekoordinaattori ja luostarin opettaja työllistyivät toukokuun
loppuun saakka, joka jälkeen hanke on päättynyt.
Bhutan
Omegalla on kolmevuotinen (2010-2012)
kehitysyhteistyöhanke Bhutanissa. Rahoitus hankkeelle saatiin
ulkoasiainministeriön kansalaisjärjestöjen kehitysyhteistyö-määrärahoista.
Yhteistyökumppani Bhutanissa on Drak Tsho Vocational Training Centre for the
Disabled (Drak Tsho, DVTCD), joka on vammaisten lasten vanhempien aloitteesta
syntynyt koulutuskeskus. Se on toiminut vuodesta 2001 Bhutanin pääkaupungissa
Thimphussa päätavoitteenaan parantaa vammaisten nuorten hyvinvointia ja tukea
heitä osallistumaan tasavertaisesti maan sosioekonomiseen kehitykseen.
Omegan
hankkeella perustettiin huhtikuussa 2010 sisäoppilaitoksena toimiva
ammatillinen koulutuskeskus itäiseen Bhutaniin Trashigangiin, Kanglungin
kaupungin Rongthungin kylään (Drak Tsho East Vocational Training Center for
Special Children and Youth). Hankkeen tavoitteena on alueen vammaisten nuorten
itsenäisen elämän edellytysten ja yhteiskunnallisen aseman parantaminen.
Hankkeen myötä osalla alueen vammaisista nuorista on mahdollisuus ammatin
oppimiseen ja he saavat suoja- tai itsenäisen työpaikan tai pystyvät elättämään
itsensä yrittäjinä. Lisäksi hankkeessa perustetaan vanhempien tukiryhmiä
(vertaistukitoiminta) ja tehdään yhteiskunnallista vaikuttamistyötä niin
perheiden, yhteisöjen kuin paikallishallinnonkin suuntaan.
Hanke
on lähtenyt käyntiin erinomaisesti. Keskuksessa oli vuonna 2010 yhteensä 41
opiskelijaa ja opiskelijamäärä on kasvussa. Keskuksen rehtorina toimii Thimphun
keskuksesta siirtynyt Chorten Dorji ja henkilökuntaan kuuluu lisäksi kudonta-,
taide- ja vaatturilinjojen opettajat sekä tyttöjen ja poikien asuntoloiden
johtajat, jotka toimivat myös mm. joidenkin akateemisten aineiden ja yleisten
elämänhallintataitojen opettajina oppilaille, jotka eivät kykene vielä
opiskelemaan ammatillisia aineita.
Omega Youth Club OMYC (entinen Kaappiklubi)
OMYCin
nuoret osallistuivat moninkeskiseen nuorisovaihtoon Grillenburgissa Saksassa
14.-21. helmikuuta. Vaihdon teema oli sosiaalinen syrjäytyminen ja köyhyys ja
mukana oli nuorisoryhmät isäntämaa Saksan ja Suomen lisäksi Unkarista ja
Puolasta. Näin kommentoi matkaraportissaan yksi omycilainen:
Oli
mielenkiintoista huomata, miten erilaisia maat Euroopan sisällä ovat. Aiheen
käsittelyssä näkyi, että Suomessa ja Saksassa köyhyyskäsityksissä näkyy
suhteellinen köyhyys. Puolassa ja Unkarissa ainakin vielä näkee, jos ei
määritelmien mukaista absoluuttista köyhyyttä, niin ainakin laajaa puutetta
elämän ehdottomista perustarpeista. Toisaalta meillä vaihdossa olleilla
nuorilla tuntui olevan varsin yhtenäiset huolet ja toiveet siitä, miltä
Euroopassa tulisi näyttää – sosiaalisemmalta, välittävämmältä ja paremmalta
kaikille.
Yksi omycilainen oli European Voluntary Service
(EVS) ohjelman kautta puoli vuotta vapaaehtoistöissä Italiassa. Hän kertoi
kokemuksestaan näin:
Puoli vuotta asuin Italiassa, Ferrarassa,
saksalaisen ja liettualaisen EVS:n kanssa. Vain työpaikka meidät erotti,
muutoin jaoimme kaiken aina huoneesta ruokaan ja vapaa-aikaan. Ongelmatonta se
ei totisesti ollut, mutta takasi turvallisuuden tunteen. Kotoa lähtikin aina
mielellään töihin tuulettumaan. Polkupyörien kaupungiksi kutsutussa
150 000 asukkaan Ferrarassa toimii katolisen kirkon alla, tosin täysin
maallisena, Caritas. Sieltä vähätuloiset kuin myös tulottomat saavat lounaan,
illallisen, vaatteita ja perusruokatarpeita. Sieltä voi myös saada apua vaikkapa
vuokran maksuun, jos vain sattuu niin, ettei Caritas itse ole vararikon
partaalla.
Viisi päivää viikossa töitä Caritaksessa kuuden
kuukauden ajan muuttavat ihmistä. Ei niinkään työ tai he, joita asiakkaiksi
sanotaan, vaan vakinaiset työntekijät, joissa vuosikausien altistuminen
toisilleen ja tälle työlle näkyy. Onnellista kyllä, se tarkoittaa vain sitä,
että ilmapiiri on kansainvälinen, lämmin ja läheinen. Puhumattakaan
huumorintajusta, jonka seurauksena enemmän tai vähemmän salonkikelpoisia
sutkauksia sinkoilee sarjatulena. Uskallan väittää, että kokemus oli kaikin
puolin hyödyllinen: se opetti minulle jotain elämästä, jotain itsestäni ja
jotain italian kielestä.
KAKU – karennikulttuurin tukeminen
Burmalaiset nuoret tekivät ja toteuttivat
nuorisoaloitteen, jonka tavoitteena oli koota yhteen etelä Savossa asuvia
karenni - nuoria. Karennit järjestivät hankkeen piirissä omia
ryhmäkokoontumisia, joissa he harjoittelivat mm. käden taitoja, tansseja ja
omaa kansallismusiikkia. Hanke huipentui kesällä järjestettyyn kesäleiriin,
johon osallistui noin viisikymmentä nuorta- ja aikuista.
Hankkeen tavoitteena siirtää karenni nuorille oman
kulttuurin tapakasvatusta, antaa seksuaalikasvatusta ja luoda samalla nuorten
omaa toiminnan kenttää. Tapahtuma käsitti viiden päivän mittaisen kesäleirin
sekä kymmenkunta erilaista kokoontumista ja työpaja päivää kuluneen vuoden
aikana.
” Minun nimi on Naw Wirpaw. Olin kesäleirillä. Minusta
se oli kiva. Sain uusia ystäviä leirillä ja opin tanssimaan karennilaisten Dee
Ku –tanssin. Minusta on ihmeellistä, etteivät tytöt saa osallistua Kay Htoe Boe
-tanssiin. Se on vain pojille. Kysyin leirin vetäjältä syytä tähän ja hän
perusteli tarinalla, joka tapahtui monta vuotta sitten. Sain vastauksen.
Minusta oli ihanaa, että opin tekemään karennilaisen kaulaliinan. Olisi mukava
jos samanlainen leiri järjestettäisiin ensi vuonnakin.”
9. Omegan osallisuus muihin järjestöihin
Omega on toiminut
alusta saakka sisarjärjestönä turkulaiselle Etnia ry:lle (entinen Uhanalaisten
Kansojen ja kulttuurien puolesta ry) ja vuonna 2003 yhdistys valitsi
kattojärjestökseen KEPAN (Kehitysyhteistyön palvelukeskus). Lisäksi järjestö
kuuluu Monika-Naiset liittoon.
Omega oli mukana muissa
maahanmuuttajien asioita päättävissä työryhmissä, kuten Mikkelin Seurakuntayhtymän
maahanmuuttaja työryhmässä, maahanmuuttoyksikön ja moninaisten talo – pilotti
hankkeiden ohjausryhmässä ja maahanmuuttajatyötä tekevien järjestöjen
yhteistyöryhmässä.
10. Yhteistyö
Yhdistys teki yhteistyötä vuonna 2010 seuraavien
tahojen kanssa:
CIMO, Diakonia ammattikorkeakoulu, Drak-tsho Vocational Training Centre for the Disabled, Elokuvateatteri Kinolinna, Etelä Savon ammattiopisto, Eurooppa tiedotus, Helsingin yliopisto, Jyty ry, Kan ry, Kansainvälisen henkilövaihdon keskus Kehitysyhteistyön palvelukeskus Kepa, KEO-kirjasto, Kirja Cafe, Kopijyvä Oy, Kopiopiste, Konsertti - ja kongressitalo Mikaeli, Ladyline liikuntakeskus, Lehtolan palvelukeskus, Lomapirtti, Lomakotien liitto, Linkki partio, Länsi-Savo, Mikkelin Ammattikorkeakoulu kulttuurin ja nuorisotyön ja sosiaalialan yksikkö, Mikkelilin oppimateriaalikeskus, Mikolo - projekti, Mikkelin kansalaisopiston lausuja, Mikkelin kaupunginkirjaston maakuntakirjasto, Mikkelin kaupungin kulttuuripalvelut, Mikkelin kaupungin maahanmuuttoyksikkö, Mikkelin kaupungin nuorisotoimi, Mikkelin kaupungin opetustoimi ja koulut, Mikkelin kehitysmaayhdistys ry, Mikkelin Tuomiokirkko seurakunta, Mikkelin työvoimatoimisto, Mikkelin seudun työttömät ry, Mikkelin Setlementti ry, Mikkelin teatteri, Monika-Naiset liitto ry, Monikulttuurikeskus Mimosa, Mäntyharjun kirjasto, Mäntyharjun sosiaalitoimi, Mäntyharjun seurakunta, Mäntyharjun terveyskeskus, Mäntypuiston palvelutalo, PELA –pelastakaa lapset ry, Pointti –hanke, Ristiinan palvelukoti Mummon - tupa, Ristiinan palvelukeskus Vaarin - saari, Ristiinan seurakunta, Ristiinan Seudun vanhustentukiyhdistys, Ristiinan sosiaalitoimisto, Ruskahovin palvelutalo, Sateenkaari ry, Sisäasiainministeriö, SPR, Suomen islamilainen neuvosto, Tanssikoulu LaCarmencita, Tamang Gumpa - Kalimpong, Intia , Työvoiman palvelukeskus Reitti, Työväen Sivistysliitto TSL, Tumul Kin Centre of Learning - Belize, ZongDog Palri Monastery, Zong Dog Women handigraft centre - Kalimpong, Intia, Ulkoasiainministeriön kehityspoliittinen osasto, Unifem ry, Viikkoset